Jodinpuute

Päätin kirjoitella tänne foorumille kokemuksiani aiheesta "Jodinpuute undulaateilla". Toivon että kokemuksistani on hyötyä muille epätietoisille.

Kokemukseni perustuvat oman undulaattini tilanteeseen, lintueläinlääkärin lausuntoon ja netistä kaiveltuun tietoon.

Noin nelivuotiaalla undunaaraallamme on ollut jo pidempään omituisia oireita, jotka yksistään eivät vaikuttaneet vakavilta. Täällä foorumillakin on kyselty vastaavista oireista, siksi liitän tähän kirjoitukseen muutamia linkkejä foorumin postauksiin.

Mitä kummallista linnussa oli?

- Nokan vahanahka oli kasvanut keskeltä sarvimaiseksi muodostelmaksi.
Vastaavia tapauksia foorumilla on raportoitu muitakin ja kirjoittajat ovat myös kertoneet, mitä eläinlääkärit ovat sarvista todenneet. Sarvimuodostelmat on todettu hormonitoiminnasta johtuviksi, ja moni on saanut ne linnultaan pois parafiiniöljyn avulla.
http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=15111.0
http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=21053.0

Sarvimainen muodostelma ei siten näyttänyt olevan oire mistään vakavasta, eikä linnulla ollut merkkejä kalkkijalkapunkista tai räkätautia. Ei siis akuuttia huolta, vain jatkuvaa ihmetystä.

- Linnun jalat tuntuivat viileiltä, kun se istui kädellä.
Undumme tulevat hirssin perässä kädelle istumaan. Koiraslinnun jalat ovat aina jo valmiiksi lämpimät, ja kun se saa hirssiä syödäkseen, jalat alkavat oikein kuumottaa. Naaraslinnun jalat tuntuivat aina viileiltä. Omituista, mutta kyllähän tuo ihan vilkkaalta vaikutti ja ruokakin maistui.

- Sulkapuku oli aina vähän vähemmän loistokas kuin koiraalla.
Naaras on vaikuttanut aina hivenen sulkasatoiselta. Ei sulkapuku mitenkään rähjäinen ole ollut, mutta ei yhtä sileä ja kiiltävä kuin koiraalla. Ei kuitenkaan vakavia sairauden merkkejä, kuten sulat pörrössä kyyhöttämistä tai kakkapeppua.

- Huono lentotaito.
Koiras lentää mielellään ja taitavasti, naaras ei. Sen lennot päätyvät yleensä metrin päähän häkistä lattialle. Häkissä se kuitenkin pyrähtelee sujuvasti orrelta toiselle. No, kuten monet udulaatinomistajat tietävät, jotkut linnut vain eivät tunnu oikein hallitsevan hommaa, joten ei tämäkään yksinään vaikuttanut sairauden merkiltä.

- Naaraan pyrstö heiluu hengityksen tahtiin isommin kuin koiraalla.
Hengityksestä ei ole kuulunut ääntä tai rohinaa. Kuvittelua tai ei, lentoyritysten jälkeen naaraslintu vaikuttaa hengästyneeltä. Mutta ehkäpä jotkut linnut vain heiluttavat pyrstöään enemmän?

- Toisinaan naaraslintu vikisee itseään sukiessaan.
Vikinää ei kuulu kuitenkaan aina. Ääni ei kuulosta tuskan kiljaisuilta, vaan vähän sen tyyliseltä kuin mitä itse päästelisin jos joutuisin kovasti taivuttaen kurkottelemaan.
http://forum.papukaijat.net/index.php?topic=24983.0

- Järkyttävät lukemat vaa'assa.
Keväisen koulutusseminaarin jälkeen sain vähitellen opetettua linnut käymään vaa'alla, ja mitä vaaka näyttikään - naaraslintu painoi tuplaten sen mitä undulaatin pitäisi! Hyvä paino olisi noin 30g.

Varsinkin tuo ylipaino ja vahanahkan sarvi olivat huolestuttavia. Vein linnun lintuihin erikoistuneelle eläinlääkärille tutkittavaksi. Lääkäri totesi oikopäätä ensinnäkin, että linnulla on iso rasvakasvain rinnassa. Samaan hengenvetoon hän antoi diagnoosin - undunaaraalla on jodinpuute ja siitä johtuva kilpirauhasen vajaatoiminta (siis struuma!).

Vahanahkan sarvimuodostelma, ylipaino ja viileät jalat olivat lintulääkärille selviä merkkejä jodinpuutteesta, joka edelleenkin on melko yleinen vaiva unduilla. Jodinpuute vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan, kilpirauhasen toiminnan häiriöt hidastavat aineenvaihduntaa, hidas aineenvaihdunta selittää viileät jalat ja kasvaimeksi kerääntyneen rasvan.

Lintu joutui antibiootti-, vitamiini- ja jodikuurille. Kuukauden kuurin aikana sarvi katosi ja suttu hävisi naamasta. Nyt, kun kuurista on jo useita kuukausia, sulkapuku näyttää paremmalta, jalat tuntuvat vähän lämpimämmiltä ja paino on saattanut hitusen laskea.

Netistä löytyi mielenkiintoista jodinpuutteesta kertovaa luettavaa (Dietary iodine for budgerigars, http://www.goldencob.com/features/iodine/).

Artikkelissa todetaan, että jodia tarvitaan, jotta kilpirauhanen toimisi normaalisti. Kilpirauhasen tuottamat hormonit ovat elintärkeitä - ne säätelevät lähes kaikkea elimistössä: aineenvaihduntaa, kasvua, ruoansulatusta, sydämen toimintaa, ruumiinlämpöä ja lisääntymistä.

Jodinpuute johtaa kilpirauhashormonin tuotannon vähenemiseen. Elimistö reagoi siihen erittämällä kilpirauhasen kasvuhormonia, joka puolestaan johtaa kilpirauhasen suurentumiseen. Vaikka ravinto on monipuolista, lisäjodi on joillekin undulaateille tarpeen.

Artikkelissa todetaan, että merkittävä jodin puutteesta ja kilpirauhasen suurentumisesta kertova oire on hengitysvaikeudet. Laajentunut kilpirauhanen painaa henkitorvea, ja linnun hengityksestä voi kuulua vihellystä tai vinkumista.

Sitten vähän omaa pohdintaa:

- Tiedetään, että lisääntymishormonit vaikuttavat undunaaraiden vahanahkaan ja että sarven muodostuminen on jonkinlainen hormonihäiriö. Kenties vahanahkan ylikasvuun johtava hormonitilanne johtuu juuri kilpirauhasen toimintahäiriöstä.

- Kylmät jalat ja rasvan kerääntyminen johtuvat hitaasta aineenvaihdunnasta.

- Ehkäpä pyrstön isompi heiluttelu hengityksen tahtiin on merkki hengitysvaikeuksista?

- Vikinä sukiessa voi nähdäkseni olla merkki monestakin asiasta - ehkä jossain asennossa kasvanut kilpirauhanen painaa henkitorvea enemmän, tai sitten liikapaino tekee taivuttelusta vaikeampaa.

- Heikko lentotaito ja hengästyminen ovat varmasti seurausta ylipainosta, mutta taatusti niihin vaikuttaa myös hengitysvaikeudet.

Lopuksi:

Onneksi vein linnun (ajoissa) lääkäriin ja onneksi täältä Kaijulin sivuilta löytyi asiantuntevan lintulääkärin yhteystiedot. Undunaaras voi nyt paremmin.

Näin jälkikäteen havaitsemistamme oireista muodostuu selvä kuva, ja jälkikäteen voi todeta olleensa aikamoinen puusilmä. Lintu olisi pitänyt viedä lääkärille jo paljon aiemmin.

Toivottavasti tästä kirjoituksesta on jollekulle hyötyä, jos oman undulaatin terveydentila mietityttää.

Ja vielä kaksi asiaa, jotka mielestäni jokaisen undulaatin pitäisi oman terveytensä takia osata

1. Vaa'alla käyminen
2. Kädellä istumassa piipahtaminen.